Arjen ilotteluja kesäkuussa

Se on sitten Juhannus ja kohta kesäkuukin taaksejäänyttä elämää, suruineen ja iloineen.

Tänään nyppiessäni kuivuneita lehtiä sateen kirkastamista kasvulaatikoiden kasveista, putkahti  lämmin onnen tunne mieleeni. Ilo siitä, miten on oppinut nauttimaan pienen pienistä arkisista asioista. Liian suuria odottamatta.

Vaikka kuinka välillä tuntuu, että maailma kaatuu päälle tai tulee tunne, että kantaa kaikki murheet hartioillaan, puhumattakaan, kun on kovasti pahoittanut mielensä, huomaakin, miten paljon onnellisuutta ja ilonaihetta pulppuaa ympärillä.
Minun ympärilläni.

Tässä kavalkadi onnenhetkistäni. Onneksi onni jököttää saarellamme.

Se on kesän ensimmäisissä kurkuissa

Se on ihmeellisessä Kosmos-kukassa, jota tuuli saa riepotella mielensä mukaan. Kukassa, joka viihtyy vanhassa savustuspöntössä

Onni hymyilee kaislikon suhinassa. Kaislikon, joka varjelee salaatteja paahteiselta kesäauringolta

 

Eikä saarellansa laituriviljelijä voi olla onneton

hyvinvoivien kasvatuksiensa äärellä

Ilo irtoaa myös puuveneestämme, joka lopulta saatiin laskettua vesille

Iloa tuovat myös Juhannus-vieraamme

Ilonauru irtoaa innokasta laivakoiraa katsellessa

Sekä pikku ahmatista,  joka yrittää hypnotisoida herkullista leipäannosta itsellensä

Lopuksi;

Iloa ja nautintoa syntyi myös, kun innovatiivinen ja näppärä mieheni tuunasi vanhan rikkimenneen ulkotakkamme näin.

Ensin oli 25-vuotias takka

Sitten tuli mies ja "rälläkkä"

Lopuksi tarvittiin multa ja yrtit
Ja hieno yrttimaa oli valmis

Näin syntyi pikku tarina kesäkuisista onnen hetkistä muistutuksena itselleni ja vähän muillekin. 

"Elämä on laiffii", Matti Nykästä lainatakseni.

Ja näin se on!

Aurinkoisia hetkiä tällekin viikolle!