Herkullista omenapullaa lohtuherkkuna

Tästä ei pullainen omenapiirakka parane

On se niin haikea mieli, kun mökin ukset suljetaan, veneet nostetaan talviteloille ja autolastillinen säilöttyjä marjoja, sieniä ja kasviksia muiden ruokien ja romppeiden kera suuntaa kohti kaupunkia.

Hieno sää suosi viimeisiä päiviä mökillä ja Ahtikin oli erityisen suosiollinen. Niinpä pakasteessa on nyt roppakaupalla muikunmätiä ja siikaa, fileinä sekä kokonaisena.

Kelpaapa vitkin loppuvuotta nautiskella

Harmaa marraskuun aamu, tyyni Saimaan pinta ja hiljaisuus, 

oisko muusta enää väliäkään

Ja vain hetki, kun sakea räntäinen lumisade peitti koko maiseman,
mieletön tunnelma

Ja muutaman hetken päästä avautui maisema uudestaan hienoinen lumiharso ympärillään

Kaupunkilaistuskaa ja jauhopaljoutta päätin purkaa omenaisella pullalla.

Hesarin ruokatorstain ohjeissa oli jonakin syyskuun hetkenä ruokatoimittaja Sanna Kekäläisen ohje pullaisesta omenapiirakasta. Tein sitä silloin heti. Omenapulla oli se niin mukavan makuusta, että tein sen uusintana.

Tässä kuvaus paistoksesta osittain Sanna Kekäläisen ohjetta mukaellen.

Tein pullataikinan, tällä kertaa vain 2 dl nesteeseen. Laitan nykyään aina taikinaan mantelijauhoja korvaamaan osan vehnäjauhoista ja reilusti kaardemummaa. Munan jätin kokonaan pois.

Kun taikina oli noussut n. 40 minuuttia kaulin taikinan ohueksi levyksi ja levitin päälle pehmeää voita ja kanelisokeriseoksen. Kanelia käytän aina runsaasti.

Käärin taikinan rullalle ja leikkasin ohuita, reilun sentin levyisiä kieķoja.

Ladoin kanelikiekot leivinpaperilla vuorattuun pyöreään vuokaan

Korvapuustikiekkojen kohotessa kuorin ja lohkoin omenat, lohkoja saa olla runsaasti
Lopuksi ladoin ne pullakiekkojen päälle

Ja omenoiden päälle vielä mantelijauhosta, sokerista ja voista nyppimäni muruseos

Paistoin piirakan 200 asteen lämpötilassa 40 minuuttia. Loppupuolella paistoaikaa laitoin leivinpaperin vuo'an päälle, jottei pinta ruskistuisi liikaa.

Vieläkin leijailee kotonamme omenan ja kanelin taivaallinen tuoksu, pala toisensa jälkeen hupenee. Loput pitää kiidättää pakkaseen, muuten ähky on vieraanamme.

Ja muistoihin jäi kuva, kun saarimaisemamme lipuu niemen katveeseen.

Mukavaa marraskuuta kaikille täältä kerroksista