LEHTIKAALILEIPÄSET

Mieli on kuin lottovoittajalla, jos jotain onnistuu kasvattamaan tänä kesänä. Ruukkupuutarhassani ei ainakaan kasvun ihmeitä kovin voi ihastella, ihmetellä ennemminkin. Vielä alkukesästä kaikki näytti erittäinkin lupaavalta. Vaan ei enää. Minkä kasvin on vesimäärä mädäntänyt, minkä taas tuuli pieksenyt repaliseksi. Punajuuri ei ole maasta juurikaan ylennyt ja avomaakurkuissa on vain keväiset sirkkalehdet.

Taas kerran, onneksi ovat nuo räyskät kasvulaatikot, joihin mies viime kesänä viritti muovikatokset.

Täällähän on  tungosta

Istutin keväällä kokeeksi pari lehtikaalin tainta. Mustakaalta syötiin talvella kaupasta hankittuna, joten talvisen makuelämyksen innoittamana lehtikaalitaimet tarttuivat mukaani.

Näitä ei näköjään säät haittaa. Vielä kun on oma kasvukoti suojana ja eteläinen saarenreuna kasvupaikkana niin siitähän nämä kaalit innostuivat.

Rapsakoita ihanan vihreitä kaalinlehtiä, ei kun googlaamaan, mitähän näistä tekisi.

Kokeilin Miina Kedon ohjeiden mukaisia lehtikaalisipsejä.

Ensin revittiin kaalin lehdet pienemmiksi palasiksi. Tämän jälkeen pyöriteltiin lehdet öljyssä kauttaaltaan. Öljyn seassa oli ripaus suolaa. 

Lehdet levitettiin uunipellille ja 120º uunissa paistettiin 20 min. Kääntelin  lehtiä välillä, jotta paistuisivat rapeaksi.

Paistetut lehdet rapeutuivat tällaisiksi

Ihme ja kumma, arkisen kalakeiton kanssa maistui ruisleipä höystettynä lehtikaalisipseillä ja tomaateilla erilaisen maukkaalta. 

SIIS SIKA HYVILTÄ

Rakastan näitä kokeiluja, joiden ohjeet eivät ala; pilko ja kuullota ensin sipulit!