LAPASTAIVAS

LAPASTAIVAS

maanantai 24. helmikuuta 2014

POROA JA PERUNAA - sipuliton poroperunapaistos

Välillä on niin vilkasta, ettei ehdi näitä postauksia tehdä. Toivottavasti ei vaan unohdu, mitä on tullut tehtyä ja kokeiltua. Ruumis (kauniimmin sanottuna keho) kipeänä kovan mökillä harrastetun puushown jälkeen, päätin hemmotella miestä ja itteäni arkisella juhlaruualla. Tai päin vastoin, juhlallisella arkiruualla. Pontta tähän mairittelevaan ilmaisuun antoi mies, maisteli ruokaa ja lausahti: " Täytyy sanoa, että tässä on hienostunut maku". Paukuttelin henkisiä henkseleitäni.

No mitä syntyi.

POROPERUNAPAISTOS





POROPAISTOS
Pakasteesta sitä taannoin hehkuttamaani poroa
400 g poron jauhelihaa, ruskistin sen voissa pannulla siten, että jauhelihamuruset saivat hyvän pinnan mutta eivät kuivuneet.
Liha ja pannunhuuhtomavesi pataan.
Silppusin hienon hienoksi yhden suippopaprikan ja puolikkaan makeaa siemenetön chiliä ja haudutin niitä jonkun aikaa voissa pannulla.
Voin käyttö tässä ei ole syntiä, poronliha on kuivaa enkä käyttänyt seassa sianjauhelihaa.
Kuullotetut kasvikset pataan lihan joukkoon
Lisäsin suolaa, lipstikkaa, maustepippuria ja hyppysellisen muskottipähkinää
Lipstikka on mielettömän mukava yrttimauste sipulittomaan ruokaan.
Annoin lihapadan hautua tunnin verran.



Hienoksi tikuiksi, niin hienoksi kuin veitsellä sain, 
murskaamatta kuitenkaan rakennetta

PERUNAMUUSSI
Lihan hautuessa tein perinteisen perunamuussin
Käytän aina muussissa nesteenä kuohukermaa ja vettä, puolet kumpaakin. Jotenkin olen inhonnut aina noita kevennettyjä kermoja.
Niinpä survottujen perunoiden  sekaan kuumennettu kermavesiseos, nokare voita ja suolaa
Lisäksi tähän 4 hengen muussiin lisäsin 1, 5 dl raastettua parmesaania ja desin verran tuoretta persiljasilppua.
Sitten vain uunivuokaan pohjalle kerros muussia, poropaistos väliin ja muussia päälle. Pinnalle ripottelin vielä juustoraastetta.
Tunniksi uuniin 180 º kiertoilmassa. Ja valmista tuli.





Ihana meheväinen sisus purskahti kuohkean muussin välistä. Oli kyllä hyvää.
Mies tosiaankin kehui makuyhdistelmää. Ittelleni paras kiitos häneltä kuitenkin oli se, ettei lisännyt soijapullosta lisämaustetta joukkoon.
Vaikka tuo eri mausteiden kirjo tuntuu moninaiselta, mielestäni kaikki täydensivät sopivasti toisiansa, eikä riistainen poron makukaan peittynyt.
Kantsii kokeilla naudanjauhelihastakin.


tiistai 18. helmikuuta 2014

MUTTI -TOMAATTISÄILYKKEET

Huomasin juuri, että suuresti ihailemani huippukokki Henry Alen on tviitannut Twitterissä ansiokkaan huomion saaneen tomaattikastikkeen. Tämän seurauksena S-ryhmän hyllyt ovat tyhjentyneet ko. tuotteesta. Ihmettelinkin taannoin, kuinka paikallisen S-markettimme muttituotteet olivat tosi vähissä. No syy selvisi nyt tänä iltana. Monta vuotta jo Muttia käyttäneenä, yhdyn ilomielin tähän ylistyskuoroon. Ilmankos omasta kastikkeestani tuli hyvää,  sipulittomuudesta huolimatta.

SIPULITON PASTAKASTIKEKOKEILU

Kyllä tämä on tylsää. Vettä tai muuta rähmää sataa taivaalta. Välillä koko kaupunkimaisema verhoutuu inhottavan kosteaan sumuun. Mihinkään ei oikein jaksa innostua, ei oikein olympialaisiinkaan. Takalisto pysyy tiukasti tuolissa muutamia hetkiä kuntosaliliikkumista lukuunottamatta.
Toki telkkari on päiväkausia auki, sen verran penkkiurheilijaa on suonissa. Kun telkkari on auki, niin jälkeäkin syntyy, virkkausta nimittäin.



Bambulankapöytäpyyhkeitä

On se vaan maanmainio lanka tää bambulanka, toimii pöytäpyyhkeenä mitä parhaiten. Ei haise ja kun likaantuu, pesukoneeseen,  ja taas on puhdas rätti käyttökelpoinen. SUOSITTELEN. Ja jos ei ittellä puikko tai koukku pysy kädessä niin minulta näitä pyyhkeitä saa. Käsikone on käynnissä hela dagen.

Mutta tuo sipuliton ragu, italialaisittain.

Pakasteessamme oli naudan sisäfileen "häntäpala", pieni, mutta kahdelle hengelle sopiva joten tästä pastakastikkeen tekoon


PASTAKASTIKE

n. 200 g pieneksi paloiteltua lihaa
vähän voita, savusuolaa ja mustaapippuria kuumalla pannulle ja liha ruskistumaan nopeasti. Liha kasariin ja pannun huuhdinliemi päälle.
Lisäksi
Vajaa kourallinen rouhittuja manteleita
Pieneksi silputtu porkkana ja palsternakka
Pieni pala tuoretta chiliä 
Mustaa pippuria
Nämä kuullotin kevyesti voin ja oliiviöljyn kera pannulla
Tämä sekoitus kasariin lihan päälle ja lopuksi pieni purkki Mutti-tomaattimurskaa
Haudutin tunnin verran


Siinä hän hautuu



Lopuksi silppusin tuoretta timjamia ja persiljaa sekaan, tarkistin maun. Hhm......
Vähän suolaa ja se oli siinä.




Pastaa ja parmesaania!

Hyvää, kehui vakituinen maistelija ja söi hyvällä halulla annoksensa 

torstai 13. helmikuuta 2014

KANTTARELLIKEITTO

Piti saada lounasruokaa nopeasti ja helposti urheilun katsomisen lomassa. Onneksi on pakasteet vielä pullollaan syksyisiä metsän antimia. Niinpä päätin tehdä sienisoppaa samalla naisten hiihtoa seuraten. Syntyi sipuliton kanttarellikeitto.

KANTTARELLIKEITTO

n. 1, 5 dl pakastettuja kanttarelleja (silppua)
vähän voita
annetaan sulaa hiljalleen kasarissa
kun kanttarellit ovat täysin sulaneet ja liiallinen kosteus haihtunut sekä mukavasti kuullottuneet
lisätään n 4 dl kasvislientä ja valkopippuria ja kiehautetaan
2 rkl piparjuurituorejuustoa, sulatetaan keiton joukkoon
ruokalusikallinen Maizenaa
lopuksi loraus kermaa.

Suomen naiset hiihtivät erittäin ansiokkaasti pertsan kympin, joten juhlistin keittoamme seuraavasti

ASTETTA JUHLAVAMPI KEITTO

Vaahdotin reilun desin kermaa ja nostelin kevyesti keiton.  Tässä vaiheessa olisin lisännyt vielä puolikuivaa sherryä keittoon. Ei ollut kaapissa, joten sai kelvata näin. Kuumensin keiton höyryävän kuumaksi ja syömään.

Lautasella keiton kruunasi kylmäsavuporosilppu ja tuore lehtipersilja.


Helvetin hyvää kehui lounaskaveri

maanantai 10. helmikuuta 2014

KEITETTYÄ NAUDANKIELTÄ - sipuliton

Aika epämiellyttävästä ulkonäöstään huolimatta naudankieli on perheemme suurta herkkua. Onneksi näin, etteivät vaadi esimerkiksi hanhenmaksapalleroita tekemään. Kielihän on edullista vaikka arkiruokana. Kotikaupunkini hallissa törmäsinkin tuohon kielirötkäleeseen kaikkine verisine retaleineen. Kieli kassiin ja kotio.

SIPULITON KIELIRUOKA

Liottelin kieltä pari tuntia välillä liotusvettä vaihtaen. Puhdistelin vettä vaihtaessa  liiallisia kielessä olevia retalaita. Kun viimeinenkin liotusvesi oli kirkasta, oli keittämisen aika.

Ensiksi keitin kieltä kymmenisen minuuttia ja kaadoin keitinveden pois. Näin varsinaisessa keitinliemessä on mahdollisimman vähän lientä harmaannuttavaa kuona-ainetta.
Tämän keittämisen aikana valmistelin varsinaisen keitin veden.

KUN EN SITÄ IÄN IKUISTA SIPULIA KÄYTÄ, tein keitinliemestä seuraavanlaisen

Kuullotin kevyesti öljyssä, kattilan pohjassa kolme varsisellerin vartta, paloitellun porkkanan, pieniä voisi laitta parikin, mustaa pippuria ja tuoretta lipstikkaa sekä rosmariinin oksia. Pari litraa vettä maustemössön päälle ja liemi kiehumaan puolikuumaksi. Lisäsin vielä, 1,5 tl merisuolaa ja kolme laakerinlehteä. Kieli liemeen ja kiehumaan. Tämä kieli painoi 1.2 kg, joten keittoaika reilut kaksi tuntia.

Tuo keittoaika riitti, kieli tuntui veitsen kärjellä pehmeältä. Kieli pitää "nylkeä" kuumana, jolloin nahka irtoaa helposti. Veitsellä veto kielen alapinnalta nahkaan ja nahka tai kuori tai mikä kieltä peittääkään, vedetään pois. Helppoa.

PIPARJUURIKASTIKE
0, 5 l keitinlientä
2 rkl Maizenaa
1, 5 dl kermaa
2 rkl tuoretta raastetettua piparjuurta
hiukan jauhettua maustepippuria
n. 0,5 dl silputtua persiljaa ja jos yli jäi  keitinliemestä, niin loput lipstikat

Leikkasin kielen ohuiksi viipaleiksi ympyrän muotoon, kastike päälle ja koristelin vielä pienillä etikkaisilla nappirouskuilla.

Ilman sipulia keitetty kieli oli valmista nautittavaksi. Selleri ja lipstikka toimivat hyvin. Juurisellerikin voisi toimia, pitänee jatkossa kokeilla. Talvisia yrttejä pitää mielestäni käyttää runsaasti, talven pimeys verottaa kyllä niiden makua.

SIPULITONTA RUOKAHALUA

lauantai 8. helmikuuta 2014

SIPULITON RUOKA

Sipuli on minulle myrkkyä. Väitetään, että sipuli ei aiheuta allergiaa kuin harvoille. Sipulin aiheuttama vatsakipu ja ripuli (minulla) on jonkinlaista sipuli-intoleranssia, joka johtuu sipulissa olevasta rikkiyhdisteistä. Se siitä tieteestä.

Joka tapauksessa, luet mitä herkkureseptiä tahansa, on  ne tumpattu täyteen sipulia. Selailin vasta ilmestynyttä A ja H Gullichsenien Safkaa maanantaista perjantaihin -kirjaa, sama ilmiö tässä.  "Eihän ruoka maistu miltään" lausahdukset saavat niskavillani aina pystyyn. Ai ei maistu. Kyllä meidän ruoka maistuu pääsääntöisesti vähintäänkin hyvältä. Kuitenkin tuon kirjan, erilaisten väittämien ja lukuisten reseptien kirvoittamana päätin kokeilla erilaisia mausteita ja niiden vaikutusta eri ruokalajeihin sipulin korvikkeena.

Suurin ongelmani on, että olen aina pitänyt sipulia enemmänkin ruuan jatkeena, halpana lisänä esimerkiksi jauhelihan joukossa. Mausteena se ei ole minulle näyttäytynyt koskaan. Tätä ennekkoasennetta pitää siis ruveta kumoamaan.

Kun vielä viikolla kävimme ulkona  paikallisessa ravintolassa syömässä, ja tilauksestani huolimatta sain sipulittomana tilaamaani annokseen kasallisen valkosipulilla reilusti höystettyjä papuja, päätin systemaattisesti kirjata ylös kaikki sipulittomaan ruokaani liittyvät reseptit. Joten tästä seuraa Hyvää Ruokaa Sipulista Huolimatta.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

MENOA JA MEININKIÄ - harmauden tappoa ja toimintaa

Eilinen päivä avautui taas mahdollisimman harmaana. Poissa oli muutama päivä sitten ihanasti luontoa valaiseva aurinko. Mieli halasi jotain mukavaa tekemistä farmin hoidon, kuntosalikäyntien, neulomisien ja ruuanlaiton lomassa. Ei huvittanut siivotakaan, vaikka lattia rapisi ärsyttävästi tossujen alla. Meillä pitää muuten mopata lattiat joka toinen päivä. Se on tätä keskustan asumisen herkkua. Vielä kun koti sijaitsee toisessa kerroksessa, on pölykerros taattu aina kun moppi viuhahtaa lattian pintaa.

Onneksi mies suostui, ilman suurempaa painostusta, ajamaan Lahteen ystäväperheen luokse vierailulle. Oli kukava käydä. Tuntuu niin hyvältä nähdä vuosien takaisia perhetuttavia ja tuntea, että ilo oli molemmin puolista.

Siinä se harmaa päivä hurahtikin. Pois tullessa vietettiin vielä pissa- ja iltapalatauko Mäntyharjulla. Mukava oli kotiin palata.

Säästöä se on pienikin säästö

Tänään otimma ittiämme niskasta kiinni ja päivitimme vakuutusvirkailijan kanssa vakuutuksemme. Jälleen kerran nousi niskavillani pystyyn  ja suuri epäluottamukseni vakuutusyhtiöitä kohtaan entisestään kasvoi. En voi ymmärtää, jos vakuutusehtoja muutetaan ja uudet vakuutukset ovat edullisempia kuin vanhat, ei niistä asiakkaille kerrota.
Olemme maksaneet melko korkeaa matkavakuutusmaksua vuosittain. Päätimme jotenkin järkeistää tätä vakuutusta ja suhteuttaa sitä nykyiseen matkustamiskäytäntöömme. Pyysimme laskelmia kertaluontoisesta matkavakuutuksesta, uusien ehtojen mukaisesta matkavakuutuksesta, matkavakuutuksesta vain ulkomailla tai vakuutuksen kattamaan koti- ja ulkomaan matkat. Mitä seurasi; otimme samanlaisen matkavakuutuksen kuin tähänkin asti, mutta vakuutusyhtiön uusilla ehdoilla oli vakuutusmaksumme lähes 200 euroa halvempi kuin entinen. ?????? Kuulema vakuutusehdoista kun poistettiin lapsien sisällyttäminen vanhempien vakuutukseen, on hinta halventunut. Muut ehdot eivät olleet huonontuneet, jotkut jopa parantuneet. Harvalla meillä senioreilla on alle 15-vuotiaita lapsia. Tässä se on mennyt iltapäivä vakuutusyhtiön (Pohjola) toimia ihmetellessä. Varmaan oltaisiin maksettu satavuotiaaksi saakka korotettua maksua, no ehkä suostumme kuolemaan aikaisemmin.

Ja ilta toikin tulleessaan NEULONTAKERHON

Ihmettelin itseäni, kuinka innostuneena läksin eka kerran kokoontuvaan neulontakerhoon. Olen ollut totaalikieltäytyjä kaikesta vapaaehtoisuuteen liittyvästä toiminnasta elökepäivinäni. Bongasin kuitenkin sosiaalisesta mediasta tämän uudrn kerhon kokoontumisen, joten langat ja työvälineet mukaan, reppuselkään ja menoksi.




Wanhan Talon kahvilassa oli rentoa tunnelmaa, kiliseviä puikkoja, toisilta oppimista sekä hyvää kahvia Runebergin tortuilla höystettynä.