Kyllä tuli kesäkuussa kylmää ja myrskyä valitettua. Mutta kas, kuinka ollakaan, parina viimeisenä päivänä rupesin jo kuumuudesta tuskailemaan. Näinhän nämä Suomen kesät menevät, kylmää ja kuumaa valittaessa.
Hieno on ollut heinäkuu. Kuun alkupäivinä kun taivas avautui ja ilma tyyntyi, on tuulisella saarella hellettä pidetty. Ihanaa kesää! Eläkeläisenä on niin mukava olla, kun ei tartte miettiä mitä ehtii lomallansa tehdä. Niinpä helteisenä päivänä saattoi istua varjoisassa paikassa ja puuhailla mitä mieleen sattui, lue neuloen.
Viljelyilläni ei ihan niin hyvin mene, kuin itselläni. Kaikkea ei voi saada.
Tämän kesän uudet kokeiluni ovat munakoiso ja bataatti. Bataatista en osaa vielä mitään sanoa, munakoisot ovat kuitenkin joka aamuinen ilonaihe kun laiturilla kasvulaatikon lasiseinää raotan. En ole aikaisemmin kovinkaan tutkinut, miten ja missä tuo eksoottisen näköinen kasvi kasvaa. Blogien ihmeellinen maailma johdatti minutkin koeviljelyyn. Niinpä tilasin kolme tainta. Aiemmassa tekstissäni on kuva, kun kauniit siniliilat kukat ilmestyvät oksien hankaan. Kerrattakoon vielä tuo kasvuvaihe
Tuon ensimmäisen kukan puhkeaminen
ilahdutti kovasti - epäilijöille viestitin, kukkii se
Pikkuhiljaa kasvi kasvoi ja
uusia kukkia alkoi ilmestyä näkyviin
Ohjeen mukaan ravistelin kasvejani. Iloitsin jokaisesta pölyttäjästä, jotka lennähtivät kukkien kimppuun, kun luukut aukaisin.
Ja yllättäin alkoivat kukat muuttua oienen pieniksi
pallukoiksi, jotka pulskistuivat silmissä heinäkuun hellesäässä.
Milloinhan näitä sitten aloitetaan syömään?
Luin, että Suomessa munakoisot kasvavat noin 10 cm. Mittaanko nämä nyt oikein mitalla vai voisikohan alkaa jo isoja valmistelemaan? Viimeinen kuva on tältä aamulta. Painoa oksissa on niin paljon, että hädissäni rakentelin kepeistä niille tukia.
Palaan munakoisojeni kanssa tänne sivuille, kun ensimmäistä munakoisoruokaa valmistelen.
Kasvikaappini rönsyilee yli äyräidensä.
Ananaskirsikka kasvaa niin, ettei enää sovi raameihinsa ja vieressä sinnittelee munakoiso pullavine hedelmineen. Jos marja- ja koisosaalis on näin runsas syksylläkin miltä nyt näyttää, on turha suunnitella tähän kaappiin mitään muuta.
Elokuu on jo puolessa välissä. Mihin se aika oikein rientääkään. Jotenkin tuntuu, että päivät valuvat kuin hiekka sormien välistä, tasaisen nopeasti. Onneksi on kuvagalleria, josta voi selata ajankulua taaksepäinkin.
Hellyyttä ja rakkautta päiviin toi pienen pojan leikkien riemu.
Leikeistä parasta oli pulikoida Saimaan laineilla
Meille aikuisille elämystä toi heinäkuun kulttuuripläjäys Savonlinnassa Tosca-oopperan lumoissa. Tuon illan kruunasi uskomattoman lempeä kesäyö, kuu ja vaikuttava maisema.
Tähän tunnelmaan on hyvä lopettaa ja toivottaa hyviä koulupäiviä koululaisille ja meille muille antoisia elokuun päiviä.
