LAPASTAIVAS

LAPASTAIVAS

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Saarella tuulee ja satoa jännitetään





Täällä tuulee aina. Vaikka kuinka haluaisi heittää huumoria kehiin, alkaa tämän kesän tuuliset ja kylmät säät nostattaa kiukun pintaan.
Ihminen kun omistaa tällaisen pienen pienen saaren, jossa tuuli pääsee puhaltamaan joka kantilta, on tietysti opittava sopeutumaan näihin olosuhteisiin. Vaan kun ei pysty.

Vaikka itse menestyisitkin näissä olosuhteissa, ruukkupuutarha ja laituriviljelmät kärsivät.  Alkuun tuntui, ettei mikään kasva. Odotin kylmän kesän kasviloistoa tännekin, julistivathan monet alan lehdet etteivät kasvit tällaisesta ilmasta kärsi. Kyllä ne meillä ainakin kituvat.

Kylmä, tuulinen ja alkuun kuiva ilma on selkeästi verottanut puutarhasaalista. Kaikki sato on myöhässäkin. Edeĺlisenä kahtena kesänä, jolloin pikkuiset, ĺasein suojatut kasvilavani tuottivat muun muassa kurkkusatoa jo kesäkuun lopussa, poimin tänä vuonna ekat kurkkuni vasta 24.7. Satokin näyttää jäävän heikoksi.

Tämä näyttää olevan siis tämän kesän puutarhurin arkea.


Täytyy kuitenkin nähdä hyviäkin asioita tällaisenakin kesänä.  Mieheni sanoin: "Eipä ole hyttysiä näkynyt, eikä niistä riesaa ole". Itse totesin päivieni täyttyvän muista puuhista kuin sadonkorjuusta. Betonivalukokeilut jatkuvat ja sukkaa pukkaa talviseen tahtiin.

Muutama kuva näistä betonikoristeista.


Kahdesta, kirpparilta löytämästäni muovikulhomuotista
syntyi pöytätakka pimenevien iltojen tunnelman tuojaksi.


Kirppari löytö tämäkin lasikupu



Josta syntyi betonipallo


Vielä viimeistelemättömät kynttilän jalat valoin
pahvisiin kattohuopaputkiin


Koristebetonivalut ovat mielestäni lähes yhtä mukavaa kuin sukan kutominen. Työn tulos näkyy melkein heti, eikä ole sään armoilla. Uusi 25 kg betonisäkki raahattiinkin miehen kanssa saarelle, joten nämä työt jatkuvat.

Jotta jäisi postauksen alkumarinasta huolimatta hyvät asiat päällimmäiseksi niin kerron, että mm. tilli on menestynyt tosi loistavasti. Isot kimput olen jo kuivannut. Samoin tein Palmukaalin lehdille, purkillinen kuivattua lehtikaalia talvisiin patoihin ja keittoihin.


Tilliä on kuivumassa




Ja onhan meillä ollut aurinkoakin




Jos ei voi nauttia kasvun kauneudesta,
 nautitaan maisemasta eri puoliloa saarta.


Rehevääkin on,
 jos vain oikean kuvakulman valitsee

Elämä siis tuulisella saarella sujuu lupsakkaan arkisesti. Milloin leikkaan saksilla sormet haavoilla rantaheiniä viherkatteeksi, milloin puhaltelen "turhakkeella" roskia sammalten päältä, kalastellaan niin, ja löhöillään.

Vierailujakin puolin ja toisin tehdään.

Eilenkin vieraili saarellamme kaksi nuorta naista. Jatkossa kerron, mitä tästä vierailusta seurasi.

Ms Aune toi vierailijat saarelle ja kuin kohteliaisuussyistä pilvet väistyivät taivaalta ja saimme nautiskella ianasta kesäpäivästä.




Nyt on taas perjantai. Aamuinen aurinko on piiloutunut pilvien taakse. Onneksi on lämmintä ja tuulenkin vire käy meille sopivalta suunnalta. Joten elämä hymyilee.