PIENTÄ MÖKKIPUUHASTELUA JA PYYNTITUORETTA HAUKEA

Ooh, mikä ihanuus. Monen viikon, lähes huhtikuun lopussa alkaneen kylmän ja myrskyisen kauden jälkeen, Luonterikin vaikeni. Herätessä jo tajusi, ettei tosiankaan tuuli vinkunut nurkissa, eikä harjanvarsi rummuttanut rytmikkäästi seinäpintaa. Hiljaisuus, kuitenkin luonto täyttyi huumaavaan lintukonserttoon.

Oikein piti kännykkäkameralla kuvata tuota Saimaan leppoisuutta,

lämpömittari toki näytti vain +5 astetta.

Malttamaton mieleni on jo muutaman viikon ajan kytännyt tuulirakoa "puutarhatöihin". Vaan kun ulkosalle sonnustauduit ja yritit harjata pihasammalta, lensivät roskat silmille tai parhaassa tapauksessa juuri lakastulle alueelle.

Perennoita istuttelin ruukkuihin jossain rakosessa. Sääliksi heitä kävi, kun myrskytuuli raastoi hentoisia taimia ja kylmä sade kaatoi jääkylmää vettä niskaan.

Tänään näytti siltä, että elämä voittaa näilläkin.

Kottikärreihin kokeilen retiisiä ja hernettä.

Toisessa taas kurkottaa valoon kuukausimansikka, krassi ja tuoksuherne.

Ikuinen haaveeni jonkun sorttisesta marjasadosta karussa saarimaastossamme on nyt toteutunut. Hankin karviaispensaan, joten saas nähdä. Jos ei onnistu, istutan tilalle paskanmarjapensaan.

Lipstikan kaivoin talvikuopastaan ja se rehentelee nyt ruukussa hyvävointisena. Toivottavasti saan siitä kesän mittaan oivaa sipulin korviketta.

Niin ja tämä on mulle suuri ihme. Syksyllä hautasin yksilehtisen jouluruusuraaskun kiven koloon kompostin reunaan ja katsopas, mikä rehevyys siitä on syntymässä.

Huomenna pitää pitää puutarhapäivä ja hankkia siirtolohkareitten seuraksi kukkaloistoa.

Ei ihan jouten ollen ole myrskypäiviäkään vietetty. Muutaman vuoden suunnittelujen ja pähkäilyjen jälkeen mies loihti vähän puhdasta ilmettä 40-vuotiaaseen mökkiimme, osaan siitä. Ilme kirkastui niin, jotta vanhatkin senät olivat kunnolla pestävä.

Pientä pintaremonttia

Sitten kalasta. Kovin on tää verkkokalastuskielto koetellut hermoja. Totuttu on vuosia näin keväällä saamaan roppakaupalla haukea. Vaan ei nyt, norppa katkaisi meidänkin verkkokalastuksen aina kesäkuun loppuun asti. Onneksi on olemassa Veke-katiskat ja onneksi löytyi hyvä katiskapaikka. Nyt saatiin parikin pulskaa haukea......tuoretta kakaa, nam.

Haukea Syrjäsen tapaan kukkakaalirisoton kera

Haukifileet

1 rkl rypsiöljyä

2 rkl voita

Suolaa

Mausteita maun mukaan

Kermaa

Leikkasin nahattomat haukifileet paloiksi. Melko kuumalle pannulle voi sekä rypsiöljy, jossa paistoin filepalat nopeasti. Haukifilepalojen sisälämpötila nousi 55 asteeseen, jolloin ripottelin pinnalle suolan ja mausteet. Tällä kertaa maustoin palaset seoksella, johon laitoin hivenen currya, korianteria, persiljaa ja pippuria, kevyen kevyt kerros. Lopuksi lorautin pannun pohjalle reilun desin kermaa ja annoin muhia hetken.
Lisäkkeenä oli siis risotto, johon melko loppuvaiheessa raastoin kukkakaalin sekä tietysti maukasta parmesaaniraastetta.

Arkiruokaa parhaimmillaan, eihän pyyntituoretta kalaa mikään voita.

Sitä luvattua lämpöistä kevättä odotellessa.