LAPASTAIVAS

LAPASTAIVAS

sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

Nojatuolissa nojatuoleista ja vähän muustakin









Kaikki kuvat Pinterest



Olen jo pitkään suunnitellut uuden tuolin hankintaa, sellaista hyvää ryhdikästä tuolia jossa olisi hyvä istua ja neuloa, katsella telkkaria tai lukea.

Tuolilta en vaadi muuta kuin voisin istua suorassa, kuitenkin mukavasti, istumakorkeus riittävä, ettei polvet suussa maanrajassa tartte kyhjöttää, modernin tyylikäs ja mielellään musta.
Olen selaillut nettiä, rapistellut mainoslehtisiä ja erilaisia kataloogeja. Jotenkin turhauttavaa, niissähän  mainostetaan ja esitellään pääsääntöisesti sohvia ja sänkyjä.

 Olen  laskeskellut silloin tällöin valtalehtemme sivuilla olevien huonekaluliikkeiden  mainoksien lajivalikoimaa. Koko sivun mainoksessa esitellään 5-6 sohvaa ja 6-7 vuodetta, jossain mainoksen nurkassa saattaa olla nojatuolin kuva, pääsääntöisesti sohvaryhmään kuuluen.





Todellista löhökansaa, istutaan takakenossa häntäluun päällä, vartalo jos missäkin retkottaen ja jalat solmussa käsinojan päällä. Ironinen kuvaus, mutta tosiasiaa. Satuin katsomaan kerran telkkarista Sohvaperunat -ohjelmaa ja toden totta, sohvia ja sänkyjä me ihmiset ainoastaan tarvitsemme.

Enpä ole huonekaluliikkeissä käynyt, tuskastuttaa koko ajatuskin lähteä etsimään sohva- ja sänkyviidakosta tuolia. Näen itseni kokeilemassa istua tuolissa, jossa uppoaa pehmusteisiin ja ylösnousemiseen tarvitaan vähintäänkin tunkkia.






Niinpä istun edelleenkin 50-luvun pikkutuolissa ja neulon. Kieltämättä tunnin ja toisenkin siinä istuessa alkaa taas haave paremmasta kummuta esiin.

Tiedän, ettei uusi tuoli taivaasta tipahda, etsiä pitäisi, mutta mutta.....
Sen takia tässä on näköjään paras purnata.

Mutta kohtahan talvi väistyy kevään ja kesän edestä, muutetaan mökille, eikä kaupunkikodin tuolia enää tarvitsekkaan. Mökillä neuloskelen pokyrottinkisessa kiikkutuolissani, ei niin kauniissa, mutta todella tarkoitukseen sopivassa tuolissa.



Viikko sitten päästiin eka kertaa mökille. Moottorikelkkavanhus ei kesän jäljiltä ymmärtänyt käynnistyä. Ennenkuin se näistä saarimaisemista saatiin huoltoon ja korjatuksi, oltiin jo maaliskuun puolella. Hyvä näin. Tuttu rauhaisan kaunis maisema avautui eteemme kun kurvasimme niementakaa kohti mökkisaarta.

Kasvilaatikot odottavat laiturilla kevään tuloa, samoin kuin mekin. Mielenkiinnolla odotan 21.3. ilmestyvää Viherpihalehteä, jossa kerrotaan pikku laituriviljelmistämme ja miehen innovoimista kasvareista.



Hiljakseen kun vaeltelee järven jäällä maltaa pysähtyä katselemaan luonnon kauneutta. Eläinten jälkien lisäksi muovaa tuuli ja pakkaslumi kauniita lumiluonnoksia valojen ja varjojen leikkikentäksi. 

Tänään on pilviverho kietonut maiseman harmauteen, pakkasta vain - 0,5 astetta.
On niin rauhoittavan utuista.

Viikonloppu päättyy alkaa uusi viikko, maaliskuun puoliväli, joten

Mukavaa maaliskuista viikkoa meille kaikille!