Pieniä poimintoja elokuulta

Tänään sataa ropisee taivaan täydeltä. Onneksi eilen jo ilmoitin pitäväni sunnuntai-päivän "Pekkaspäivänä". Näin nimitämme päivää, jolloin jo etukäteen päätämme olla tekemättä mitään.

Mukavastihan se tällainenkin päivä sujuu, sukkaa kutoen ja mennyttä elokuuta kelaillen.

Metsässä on elokuun ajan tullut kovasti rampattua, hitaasti kuljeskellen ja satoakin keräillen.

Nautin suunnattomasti metsän rauhasta. Muutamaa oksanrasahdusta välillä vilkuillen tai pysähdyn kuuntelemaan erilaisia lintujen viserryksiä. Erityisen kiehtovaa on mielestäni konkeloon jääneen puun mystinen narahtelu. Tulee mieleeni lapsuus, jolloin pötköttelin kesämökin vintin sängyllä ja odotin kummituksen tuloa.

Mukaavaa on myös metsässä etsiä pieniä sieviä kuvauskohteita. Tosin kuvaus tahtoo unohtua, kun saalistamishimo iskee. Tässä kuitenkin muutama pikku kuvanen metsämatkojeni varrelta, mukavien kohtaamisien taltiointeja.

Mustikoiden aloitettua kypsymisen, sai marjoja kahmia tuolta lehtien lomista.

Sitten mustikkamaisema muuttikin muotoansa

Kaunista värikirjoa, vaikka ei tuolloin ollut vielä syksystä tietoakaan.

Viehkeä kukka-asetelma, eikä ole floristin käsialaa,
 ihan luonnon oma luomus

Entäs sitten sienireissulla, eivät kuitenkaan syötäviä sieniä, arvaten.

Mutta kuusikon toisella reunalla

Upeita kerättäviä mustatorvisieniyksilöitä.

Hauskaa on myöskin nähdä haaparouskut jonossa
 odottelemassa kerääjäänsä

Viikko sitten myrsky runteli saaremme ilonaiheet, Ahkeraliisasta jäi vain rangat

Tuuli pyörittelit myös yrtit mullan tasalle ja katkoi hyvää kasvua

Onneksi maisema ei muutu, myrskyn jälkeen voi olla rikkumaton tyyneys

Näillä mietteillä sytyttelen kynttilät mökin pöydälle, pihavalot pilkistävät sadepisaroiden lomassa ja takassa rätisee lämmittävä takkatuli.

Lämpöisin miettein, hyvää alkavaa viikkoa Sinulle!