Ruuhi oli kyllä rannalla, vaan järvi oli vielä paksun jään pauloissa.
(Horisonttikin kellahti kallelleen, niin harmitti)
(Horisonttikin kellahti kallelleen, niin harmitti)
Tämä näky kohtasi meitä lauantaina, kun innolla olimme pakanneet auton täyteen tavaroita, pitkänperjantain vieraat saatettu lähtöön ja oma mielemme suunnitteli jo kevään alkutöitten käynnistämistä mökillä.
Noin 200 m jäätä, ensin kovaa, sitten puikkojäätä, erotti meidät saareltamme. Kyllä tuo parissa päivässä sulaa, totesimme ja käännyimme takaisin kotia kohti.
Noin 200 m jäätä, ensin kovaa, sitten puikkojäätä, erotti meidät saareltamme. Kyllä tuo parissa päivässä sulaa, totesimme ja käännyimme takaisin kotia kohti.
Ei sulannut, ei.
Kaksi hukka reissua, 220 km, tavaroiden raahaamista kodin ja auton välillä meinasi hymyn väkisinkin hyydyttää. Tyydyimme kuitenkin vain ruikuttamaan, näinhän Saimaan rannalla kuuluukin tehdä tehdä, ainakin kansanlaulun mukaan.
Onni on kuitenkin kiva koti, hyvä ruoka ja leppoisa meininki.
Saanko esitellä, pikkuherra Ärri, lapsenlapsi I ja morsiamensa hauveli.
Tämä puolivuotias vesseli paineli ympäri kotiamme parinakin päivänä Pääsiäisen aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti