HAUKIFILEITÄ JA MUITA KYLMÄN KESÄN NAUTINTOJA

Mies sai virvelillä, oikeammin heittouistimella 5, 5 kg painavan hauen. Kuiva kala, moni toteaa tympeänä. No onhan se kuiva, kun vertaa kassissa kasvatettuun Norjan loheen, en sitä kielläkäään. Mielummin kuitenkin syön haukea kuin kalan rehulle maistuvaa lohta.
Meijän mies on myös taitava kalan fileroija, joten hauki vain fileiksi ja kokkaamaan.

Leivitin hauen ruisjauho, suola, pippuri seoksessa ja paistoin pannulla RUNSAASSA VOISSA, johon olin lorauttanut hivenen öljyä. Pannu oli aluksi aika kuuma, jotta sain kalan pintaan väriä. Annoin kalan paistua, kunnes fileen sisälämpötila oli 60 º.  Olen oppinut luottamaan paistomittariin kuin pukki suuriin sarviinsa. Lisäksi Pekka Terävän neuvot kalan sisälämpötiloista ovat just oikeat itsellenikin.

Paistetulle hauelle sopi mainiosti kylmä piparjuuri-kapriskermaviilikastike, jonka makua taitoin Akave-siirapilla sekä tietty suolalla ja mustapippurilla. Uudet perunat ja vihreä salaatti höystivät mainiota lähiruokaamme. Eikä ollut kuivaa eikä sipulia.

Kukkaloistolla ei oikein pääse kehumaan, joten lapsi II nappasi Kuunliljan nupusta taidekuvan.

 Ihaillaan siis tätä.

Kun täällä Kamalansaarella tuulee ja sataa, on täällä tosi kylmää. Vuosien myötä lohdutuksena läpivetoisella saarellamme on ollutkin toteamus -  ei ole hyttysiäkään. Tänä kesänä nämä 3 lämpöasteen päivät, eivät todellakaan ole ruukkupuutarhaani rehevöittäneet. Minkäs teet, hyvät työilmat kuitenkin.

NIINPÄ

Paistaa se aurinko risukasaankin eli kottaripari vanhan risu- ja lehtikasan painikkeena

Onneksi on noita luonnonkukkia.

 Kurjenmiekat kukkivat venepoukamassa

Meillä voisi laulella: "Yksi unikko on kasvanut laaksossa....."

Tosiasiassa kuitenkin saavissa.