"Ei ne suuret tulot, vaan pienet verot......."
Oikeammin kohdallani pitää erittäin hyvin paikkansa hokema tulojen ja kulujen suhteen eli ei suuret tulot vaan pienet kulut, auttavat talouden tasapainottamisessa.
Mitäkö aion tässä selitellä?
Kuulun tähän onnellisten eläkeläisten joukkoon, joka saa vapaaehtoisesti (työnantajan) maksettua lisäeläkettä varsinaisen työeläkkeeni lisäksi. Homma menee niin, että muutamana eka vuonna eläke on suurempi, ja sitten se tippuu lähes yhteen kolmannekseen alkuperäisestä. Niin kävi kohdallani. Surin jo kovasti, miten elämännautiskelijaluonteeni tähän oikein sopeutuu. Tuloni siis tippuisivat vuositasolla kuuden tuhannen euron verran brutto. Tuli uudet verokortit, joissa tietenkin veroprosenttini oli määräytynyt aikaisempien tulojeni mukaan. Normaali käytäntö. Tein verottajalle tulojeni oikaisun.
Sain uuden ennakonpidätysprosentin. Ynnäsin ja laskin, kerroin ja jaoin ja taas laskin ja tarkistin uuden ennakonpidätyssumman. Ja uskokaa tai elkää. Vaikka bruttotuloni tippuivat 6000 eurolla vuodessa, nettotuloni tippuivat vain 0.98 euroa. Ihan oikeesti vajaan euron vuodessa.
Eihän tämä mitään ihmeellistä ole, on kuultu aikaisemminkin. Kun se vain sattuu omalle kohdalle, se tuntuu niin kummalta, ja on niin häkellyttävää, ettei uskoa saata.
Voi Suomen valtio parka, nyt se tässä huonossa taloustilanteessa jää näitäkin roposiani vaille. Selvitköön jos taitaa. Mielestäni ansaitsisin tällaisen kansalaisurhoollisuusmitallin valtion useamman vuoden tukemisesta.
Tämä oli siis vuoden 2015 alun oppi. Elkäämme haaveilko suurista tuloista vaan pienistä veroista. Ja kulummehan muodostuvat tästä jäännöksestä. Tarkoilla ja nuukilla ihmisillä jää tietty aina vähän sukan varteenkin. Sinnehän ne säästöt ong paree panna, kuin viedä hakkereitten miehittämiin pankkeihin.
Mutta sitten ruokaan. Jouluruokien jälkeen on ihanaa hemmotella itseä, miestä ja ystäviä kala- ja kasvisruuilla.
Uuden vuoden mässäilyihin ui hummerit, joita miehemme innokkaasti valmistelivat.
Alkuun nautittiin samettista maa-artisokkakeittoa ja jälkiruuan kruunasi klassinen cremebrulee. Brulee kuorrutettiin paahdetulla sokerilla. Joulupukki kun vihdoinkin otti vinkistä vaarin ja toi kotiimme sellaisen Ohlssonin halpistohottimen, jota monissa blogeissa kehutaan.
Ohjeita näihin ruokiin löytyy aivan sekopäisyyteen asti eri blogeista, joten....
Hummerin käsittelyä
Hummeri Thermidor, yksinkertaista mutta ah, niin hyvää
Maa-artisokkakeittoa ja juuresshipsejä
Kun päästiin Loppiaiseen alkoikin meillä pakasteiden tyhjennys ja jääkaapin siivous.
Loppiaisena herkuteltiinkin pakasteesta löytyneillä katkaravuilla kera avokadon ja tagiatellepastan.
Sipuliton katkarapu-avokado kastike
1/4 osaa keskikokoisesta fenkolista hienoksi pilkottuna ja hivenen voita kasarin pohjalle. Annetaan hautua hiljalleen puolikypsäksi. Lisätään kaksi desiä kalalientä ja 1 desi hyvää valkoviiniä, mustaapippuria ja hivenen ciliä. Annetaan poreilla hitaasti niin, että neste haihtuu lähes puoleen alkuperäisestä määrästä. Lisätään desi kermaa, ruokalusikallinen tomaattimurskaa tai kaltattuja kirsikkatomaatteja. Suurustetaan Maizenalla. Kun pasta on kypsynyt hurautetaan kastikkeen joukkoon avokadokuutiot ja sulatetut katkaravut. Tarkistetaan maku ja syömään.
Ja hyvää parmesaania päälle.
Näillä mennään taas eteenpäin; hyvillä mielin, luontoa ihaillen ja jäitten paksunemista odotellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti