Oma saari mansikka, naapurisaari mustikka!

Pessimisti toteaisi nopeasti, että syksy on käsillä.  Saarieläjä, joka kanssani puuhastelee päivittäin pikku sarellamme,  huokaileekin ajoittain kesän olevan loppupuolella. No ei, eihän olla heinäkuun puolessa välissäkään.

Kieltämättä nyt juuri keskikesä näyttää syksyisen puolensa. Näin illalla on hämärää, valot on sytytetty sisällä ja pihavalotkin piti huussireissulla laittaa päälle. Ja vettä sataa ropottaa kattoon luoden tosiaan syksyistä tunnelmaa.

Eihän tässä muu auta, kuin loihtia mukavia asioita ajatuksiinsa. Oikeastaan sellainen rauhallinen kesäsade on hyvä tunnelman virittäjä. Sade mukavasti rummuttelee kattoon ja valotuikku loistaa hämärässä mökissä, hiljaista ja rauhallista. Makuuhuoneestamme kuuluu jo tasaista tuhinaa.

Tässä sitten puolenyön mietteitä muillekin makusteltavaksi, arkisia asioita Kamalansaarella.

Mies päätti laittaa tekemänsä yhteysaluksemme myyntiin. Vähän surettaa luopua turvallisesta ja vakaasta matka-aluksesta.
Kun veneen hoito ja kunnostustyöt rupeavat käymään hengenpäälle, on viisautta tehdä tällaisetkin ratkaisut.

Onpa mukava todeta, etteivät kaikki kasvattamani kasvikset ja vihannekset paljoa hätkähtele sateisesta kesästä. Salaatti kukoistaa, punajuuri työntää ainakin terhakoita lehtiä, porkkanat ovat jo hyvässä kasvualussa. Nautinnollisen mukavaa työntää sormet multaan  ja tunnustella, miten paksuja porkkanat jo ovat. Kohta pääsee keräilemään.

Niin ja nämä sipulittoman sipulit. Eka kerran saan tällaista loistavaa saalista ja jo heinäkuun alussa. Ja mies nauttii, minä en!

Tomaatit ja ennenkaikkea kurkut pukkaavat loistavaa satoa.

On nautittu hörskykurkuista, kurkkuleivistä, salaateista ja vieläpä olen säilönyt talveksi herkkukurkkuja. 

  Joskin, kaalikoi söi lehtikaalin. Joku turkanen popsi rukolat, nyt on romain -salaatin lehtiin ilmestynyt isoja reikiä ja kesäkukkien lehtiä peittää härmä.

 Yrtit kukoistavat ja osa niistä  on jo kuivattu. Pinaattia herkuteltu ja pakastettu.

Vaikka mansikkasato kuuluu jäävän minimiin  on metsässä taas mustikkaa.
Tein  kuntolenkin naapurisaareen ja venytellessäni keräilin pari kiloa mustikoita.😂

 Niinpä  tulevat vieraamme saavat  minttumustikkapiirakkaa uusista mustikoista.
( oppini tämän päiväisessä leivonnassa; älä käytä liikaa tuoretta minttua)

Koko alkukesän keräilin uuden uintirappusten luota pikkukiviä jalkojen alta pois ja kas, terassin siirtolohkaretta koristaa nyt kivikoski, minun tilataiteeni.

Eikös se vain  ilta-aurinko välillä pilkistänyt ukkossadekuurojen lomassa. Näin luonto  maalautui  täysin uusiin väreihin. Nyt taas saderintama on tummentanut tienoot.

Ollaan viikon puolessa välissä, ylihuomenna alkaa viikonloppu.
Me saarelaiset lähdemme Etelä-Suomen turneelle. Jälkipolvi pääsee nauttimaan saarella ja välillä kippailla kannutolkulla vettä kurkuille ja tomaateille.

Joten, peukut pystyyn, jotta aurknko paistaisi.

Hyviä kesäkeliä Sinullekin!