HELMIKUUN 2 PNÄ 2013
Oikeastaan aloitin tämän blogini pitämisen jo syksyllä lokakuussa. Kuten arvata saattaa perustaminen jäi puolitiehen, enkä päässyt puusta pitemmälle. En siis koskaan kirjoittamaan tähän varsinaiseen blogiini. No nyt sekin virhe on korjattu, kiitos nuoremman tyttäreni ja varsinainen bloggaaminen voi alkaa. Jossain vaiheessa tallennan kyllä vanhoja mietteitäni tännekin.
Mikä on Lapastaivas? Olen aina pitänyt neulomisesta ja neulonut paljon. Työssäoloni viimeiset 15 vuotta olivat kuitenkin niin täynnä varsinaista työtä, että kaikki muu harrastus hiipui pikkuhiljaa elämästäni. Toisaalta 90-luvun alussa syntyivät lapsenlapseni, jotka valloittivat omilla persoonallisuuksillaan kaiken vapaa-ajan. Neulominenkaan ei ollut muotia enää 80-luvun lopussa eikä 90-luvulla. Neuloksien muodista poistumista kuvaa hyvin se, että Stockmannin tavaratalo lakkautti koko ison lankaosastonsa aina siihen saakka kunnes taas 2000-luvun jälkipuoliskolla neulominen alkoi nousta kukoistukseensa.
Mutta Lapastaivaasta ja sen synnystä kuvaa seuraava "markkinointiesitteeni" riittävästi:
Huovutetut lapaseni, Lapastaivaan tähdet, niiden nimet syntyivät vahingossa.
Olin lopullisesti kyllästynyt ikuisten sukkien neulomiseen ja päätin kokeilla lapasia. Minua kiinnosti myös huovuttaminen. Päätin kokeilla. Neuloin suuren suuria lapasia, erivärisiä tekeleitä, eri laatuisista langoista ja laiton lapaset pesukoneeseen huopumaan. Jokaisen lapasen kohdalla jännitti aina lopputulos. Noukin pesukoneeni rummusta epämääräisiä myttyjä. Venyttelin ja vanutteli sekä kuivatin ja harjasin. Ah! Innostuin ja innostuin, lapasia syntyi solkenaan ja aina yhtä riemukkaana ihastelin lopputulosta.
Asettelin lapaset pöydälle, niin kuin sieniä kasvaa metsässä. Mieheni huikkasi eräänä kuulakkaana elokuun iltana minua katsomaan kirkasta tähtitaivasta. Eipä kiinnostanut mokoma pimeyteen tuijottaminen sillä kertaa, joten ilmoitin meneväni oman lapastaivaani pariin. Siitä nimi tekeleille; Lapastaivaan lapaset. Myöhemmin nimesin jokaisen lapasparin tähtikartaston tähtien mukaan.
Niinpä Sinäkin voit pujottaa käteesi Pegasoksen, Siriuksen, Lupuksen tai minkä tahansa itseäsi miellyttävän lapasen. Ole hyvä!
Näin siis alkoi Lapastaivaan elinkaari. Työ vei mukanaan. Lapasia meni kaupaksi joululahjoiksi yli 60 kappaletta. Sivutyönä syntyi putkihuivia ja pipoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti