Hänen kuolematon sanonta kuului: "Jos elämä menee kuin kus lautaa myöten, se ei ole mistään kotoisin." No tähän toteamukseen on meidänkin tukeuduttava. Toisaalta, kun ikää karttuu ja ruumis, sivistyneesti keho, alkaa rapistua, kremppoja ilmestyy useammin. Niin ainakin meillä. Toisaalta kun katselen ystäväpiiriäni, kyllä sielläkin takutaan eri vaivojen kanssa. Yhdellä on käden nivelet tulehtuneet ja selkään annetaan korttisoonipiikkiä. Toinen on läpikäynyt naisten tauteihin liittyvän leikkauksen, kolmannelta on leikattu rintasyöpä ja lopettanut juuri sädetyshoidot sekä viimeisempänä neljännelle ystävälleni on tehty selkäleikkaus. Näin tää vaan menee. Ei virtaa kus ihan laudan päällä.
Tämä on alustus meidän perheen uusiin kremppoihin. Miestä on huimannut muutamana päivänä ertyisen ilkiästi. Vähän on pahaolokin vaivannut. Kun ottaa huomioon hänen sydämen ohitusleikkaukset ja viime helmikuisen tia-kohtauksen, aloin tänä aamuna aikaisin huolestua miehen olosta ja olemuksesta. Niinpä kuuden jälkeen, aamu tuimaan, komensin lähtökäskyn Mikkeliin päivystykseen. Nöyränäpä lähti. Onneksi on automaattivaihteinen auto, jouduin ajamaan, eikä varmaan leikattu jalkani olisi vielä kytkimelle noussutkaan. Niin suhautettiin Mikkeliin lasarettiin. Ja syyhän sieltä huimaukseen selvitettiin. Kiitos mikkeliläisen hyvän terveydenhoidon. Kysymyksessä on ns. asentohuimaus, jossa jotkut helvatun "korvakivet" ovat siirtyneet paikaltaan ja aiheuttavat tasapaino-ongelmia ja pahoinvointia. Tutkimuksen yhteydessä oli mies oksentanutkin niin, ettei koskaan..... Hhmm, miehet. No hyvä kun selvisi. Nyt vain pakollista kaupunkikärvistelyä, kun maanantaina aloitetaan provosoivat hoidot, jotta kivet saataisiin paikoilleen tai mies oppisi elämään huimauksen kanssa. Vähän säälittää kovia kokenut mieheni. Mutta eteenpäin, sano mummo lumessa.
Ja siinä aamun tohinassa kaikki keskeneräiset Lapastaivaan tuotokset jäivät mökille. Onneksi olen ostanut lankoja riittävästi, kuusi paperikassillista ja pari laatikollista lankoja odottaa vain tekijää. Tulisipa vain joku uusi inspis, siitähän ne puikot taas heiluisivat.
Ja ajankohtaista politiikasta, mielestäni ei tuo peruspalveluministerin vaihdos mikään järjen kukkanen ollut. Tuliko se nyt sen viisaammaksi tällaisessa tilanteessa. No saatan olla väärässä, aika näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti