SUNNUNTAITA

Kohta neljä viikkoa leikkauksesta, eikä oikein tunnu valoa näkyvän. Pari iltaa sitten turposi nilkka ja jalkaterä sellaiseksi pökkelöksi, että luulin sen halkeavan. No ihmeen hyvin sitä ihmisen nahka kestää. Meikäläisellähän se on tietty tottunutkin venymään näiden läskien mukaan.
Ettei menisi ihan ruikuttamiseksi niin muutama sananen tästä "ramman " elämästä.
Mökkivesiltä läksivät jäät perjantaina. Mies törmäsi ensimmäisenä saariasukkaista mökillemme. Yhden isomman jäälautan joutui kuitenkin mennessänsä kiertämään.
Pois tullessa Saimaa oli kuulema nekin hileet nielaisseet syövereihinsä. Kesä on koittanut. Eilinen, lauantai, olikin hieno päivä. Tänään taas sataa vettä, on kylmää ja tuulista. Pienellä lenkillä kävin kuitenkin. Huomenna puren hampaat yhteen ja menen mökille, ajatuksissani siintää jo täysin kuntoutuneet jalat ja mukavat laituriviljelmäpuuhastelut. Niistä varmaan juttua riittää pitkin kesää. Niihin palataan toivottavasti useasti.
Ja mites se aika nyt sunnuntaina onkaan kulunut. Aamuyöstä tuli katseltua yksi Wallanderin jakso, kiitos tämän tabletin.Vähän pelasin Candy Crashia ja kävelin ja söin ja join ja vähän virkkasinkin. No siinä se yö menikin vieruskaverin kuorsauksen säestämänä. Ai mitäkö virkkasin? Tällaista kesätuubihuivia bambu-puuvillasekotteisesta langasta. Olen näet vuokrannut Wanhan Talon käsityömyymälästä pöytäpaikan, joten täytynee tehdä näitä Lapastaivaan tuotoksia vähän kesäisemmäksi.