YÖMIETTEITÄ

On se vaan niin viheliäistä tämä huonounisen elämä, varsinkin tällai yöaikaan. Juuri kun olin saanut just' just' silmäni aukipidettynä katsottua euriviisujen tulokset ja valmistauduin kuorsaavan miehen viereen nukkumaan, alkoikin Mikkelin yllä kova ukonilma. Nyt tätä räiskettä ja ukkosen jytinää on kestänyt kohta kolme tuntia. No nuku nyt tässä. Kummasti tuo Naisvuorikin ikäänkuin tehostaa jyrähtelyn voimaa. No miestä tuo ei kyllä häiritse, levolinen kuorsaus kuuluu naapurisängyssä.
On se vaan kumma, että näin öiseen aikaan alkaa kaiken näköiset ajatukset pörrätä päässä. Sitä ikäänkuin yrittää tulevaa ratkaista valmiiksi. Suunnittelee ja pähkäilee asioita, joita päiväsaikaan terveesti miettii, että annas kattoo, miten asiat etenee. No nyt muuten ulkona sataa kaatamalla.
No niitä mietteitä. Ensin palasin aamuteeveen Urpilaisen haastatteluun. Niin vastenmielisen opettajamaiselta, kun hän on minulle näyttäytynyt, on pakko tunnustaa Urpilaisen kova kehitys poliittisessa pestissään niin väärää puolutta kuin onkin. Tämä oli siis tätä positiivista yöajattelua.
 Sitten ajatukseni suunta muuttuikin näihin perhepoliittisiin kysymyksiin. Oman perheen. Katselin tuota miehen toimimista pitkin päivää, epävarmaa, vähän vanhan miehen oloista tassuttelua ja liikkumista.  Mietin tapahtumia ja tekemisiä nyt  alkaneella mökkikaudella. Eittämättä monia harmaita kohtia (kuvainnollinen ilmaisuni) on tässä  arjessa nyt esillä. Ensinnäkin mökin kaikki neljä laituria on syksyn ja talven tulvat rikkoneet. Huokaus-  vakuutus ei korva laiturivaurioita vaikkakin on luonnonilmiö vakuutus. Yksi moottoriveneistä on rikki, eikä kukaan kysytty, asiaa osaava ihminen jouda sitä korjaamaan. Täyttyyköhän se nyt vesisateessa vedellä?  Pahimmassa tapauksessa uppoaa. Aune, tuo meidän silmäterä, odottaa vesillelaskua. Mutta ensin pitäisi turvottaa ja putsata talven jäljiltä  muutoin sekin uppoaa. Vesipumpun yksi osa on rikki, eikä vesipisteet toimi vielä kuin sisällä (no hyvä, että siellä). Niin ja yksi puuvene seisoo jo viidettä kesää maissa pressun alla. Silllekin pitäisi tehdä jotain, ettei lahoa käsiin. Tehdä jotain tarkoittaa, että myydä se hinnalla millä hyvänsä. Uusi huokaus, siinä on taas yksi väännettävä mielenmuutos , lue kääntää miehen pää.
Piha haravoiminen on kesken, kompostimulta siirrettävä toisaalle, itse kompostori tyhjennettävä ja paskisjäte siirrettävä kompostoriin. Niin ja vielä oli haaveena kunnostaa lopultakin uuden ja vanhan puolen väliseinä, joka on  nyt kahdeksan vuotta ollut väliaikaisratkaisuna. Ym.ym.ym. Nämähän ovat tavallisia mökkihommia. Ja niistä on yli kolmenkymmenen vuoden aja  selvitty. Mutta mitähän nyt? Saadaankohan tuo miehen kunto ja tasapaino kuntoutettua. Mitäs jos ei? Miten sitä ihminen pärjää vene ja saarioloissa? Entä sitten tuo henkinen puoli? Ja kun on niin helppo sanoa, myykää mökki. Miehelle se on sama kuin sanoisi, kaiva hautasi.

Täytynee yrittää nukkua, menee liian synkäksi. Niinkuin totesin, päivällä kaikki on toisin. Neljältä aamuyössä meinaa tavallisetkin asiat muuttua painajaisiksi.