On se hyvä kun on keksitty nämä näppärän pikkuiset laitteet. Mietiskelinkin, miten sitä ennenvanhasta pöytäkonetta mahan päällä pitelisi ja missä roikkuisi näppis. Nyt kaikki vempeleet ovat samassa läpykässä. Ei ole niin vatsanahkakaan pinkeenä, kun muuten on tähitty pakanamaan kartaksi klexane-piikeillä.
Vai ei koske? No koskee se. Kaikki terapiat olen kokeillut. Ei vaan tunnu auttavan.
Sitten rupesinkin filosofoimaan kyynel silmänurkassa.
Kun janottaa, jano sammuu juomalla.
Kun on nälkä, pääsääntöisesti nälkä häviää syömällä.
Kun naurattaa, kannattaa vain nauraa.
Itkuun auttaa itku, aikanaan kyyneleet häviävät.
Paleltaa, laitetaan villaista päälle, jo lämpiät
Hiottaa, riisuunnutaan vaikka nakuksi.
Kun on surullinen olo, joku lohduttaa tai hakee itse lohdutuksen.
Kun on onnellinen, sinulla on joukko onnellisia ihmisiä ympärillä, naurat ja iloitset. Kun pettyy ....... nyt tuli seinä vastaan.
Ehkä ei kannata filosofoida. Niin ja mullahan on neuleet. Kohta koukuttu kesäkassikin on valmis ja sinne mahtuu paljon kaikkea - pettymyksiäkin.
Tässä välissä kävin kiertämässä ulkona lenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti