Lattialla siellä täällä erilaisia nyssäköitä
Valmistakin syntyi
Monenmoista jo kasassa ja silti puikot kilisivät ja virkkuukoukku koukkusi kiivaasti kaiken päivää
Eikun pakkaamaan
Aitan ylisille asettelin myyntipöydän
Toisten "hullujen" seuraksi
Ja sitten vain kiihkeitä ja ostohaluisia myyjäisasiakkaita odottamaan.
Yömyyjäistapahtuma alkoi kello 14. Odottamista ja odottamista muutama ihminen vaelsi pälyillen ohi. Tuumailimme jo muiden myyjien kanssa, mahtaako tänne ihmisiä tullakaan. Kokeneemmat lohduttelivat, jotta kuudelta tulee. Odoteltiin. Palelsi. Piti oikein kuumat rommit juoda viereisessä ravintolassa. Ja sitten se repesi, väenpaljous nimittäin. Pihamaa täynnä, aitat täynnä ja ravintolassakin väkeä.....vaeltavia ihmisiä. Lapsenlapsi I valitteli kun auto oli jätettävä "kilometrien" päähän. Aitan ylinen täyttyi ihmisistä. Jipii nyt menevät tossut kuin kuumille kiville. Kerkesin jo manata, etten enenpää tehnyt. No haaleita olivat ne kivet. Enimmäkseen ihmiset hypistelivät, nyökyttelivät, jokunen hymyili myötätuntoisesti, toiset taas pälyillen pikaisesti ohittivat. Vaihdoin jalkaa, yritin puhua, kuuroile korville. Jokunen onneksi kilisteli kukkaroaan. Tossuja siirtyi pussiin milloin lapselle, vaimolle, lapsenlapselle, jokunen osti peräti ittellensä. Totuuden nimessä, ei nämä myyjäiset mikään suksee ollut. Eka kokemus kuitenkin, mutta rankka kaksitoistatuntinen. Onneksi pelmahtivat lapsi I ja II pääkaupunkiseudulta seuraneideiksi.
Hauskaa oli kuitenkin ja tosiaan olen kokemusta rikkaampi. Miettiä pitää ensi vuoden sorttimenttia. Lapaset menivät helposti kaupaksi, enemmänkin olisin myynyt jos olisin heitä, siis lapasia, ymmärtänyt enemmän tehdä. Pikkuiset huovutetut puhelinpussukat ja pannunalusetkin kelpasivat. Hauskinta oli kuitenkin kun olin huovuttanut niitä lumipalloja pöydän koristeeksi, pallot olivatkin hittituote. Siinä menivät omatkin joulukoristeet. Nyt vain palloja pyörittelemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti